* lehtileikkeitä * blog
| Takaisin |
Konservatismin aalto?
sunnuntai toukokuu 30, @09:30, Leena Krohn
Kirjailijat Anja Snellman ja Arto Virtanen pelkäävät konservatismin hyökyaaltoa.
Konservatismin aalto kauhistuttaa radikaalia kirjailijaa Anja Snellmania hänen 50-vuotishaastattelussaan Hbl:ssa 23.5.
Anja Snellman on ilmeisesti lukaissut Demarista toisen intellektuellin Arto Virtasen jutun ja kaivellut sieltä ideanpoikasia.
Molemmat rinnastavat Rosa Meriläisen ja Teemu Mäen toimet ja yhdistävät heidän kritiikkinsä konservatismin hiuksianostattavaksi hyökyaalloksi.
Pitänee taas vääntää rautalankaa, hyvät kollegat, vaikka jo kyllästyttää.
Vaikka kansanedustaja Rosa Meriläinen (tai kuka hyvänsä) pöllyttelisi pilveä puhemiehen pöntöstä ja tatuoittaisi poveensa "Vittu haisee hyvältä" ja paljastaisi tatuoinnin lehdistölle, en nostaisi kulmakarvaanikaan. Kieltäytyisinkö esiintymästä samoissa tilaisuuksissa hänen kanssaan? Miksi ihmeessä?
Rosa Meriläisen toimien paheksumisella ja Teemu Mäen eläinrääkkäyksen kritiikillä on varsin vähän yhteistä. Ensinnäkään Rosa Meriläinen ei ole väittänyt, että hän tekee taidetta polttelemalla ruohoa tai käyttämällä tietynlaista rintanappia. Toiseksi hänen rikkeensä ovat vähäpätöisiä. Hänen rintanappinsa ei ole ketään tappanut eikä hänen ruohonpolttelunsa ole ketään myrkyttänyt eikä kiduttanut.
Teemu Mäki sen sijaan on sorvannut perverssistä eläinrääkkäyksestään taidepoliittisen doktriinin, jota hän tyrkyttää yleisölle “kriittisenä” taiteena, milloin “kaksoisjärkytyksen”, milloin suorastaan “4-järkytyksen” teemalla.
On se kumma, jos ei katsojallakin olisi oikeutta demokratian ja vuorovaikutteisuuden nimissä edes hieman järkyttää taiteilijaa ja hänen sankkoja tukijoukkojaan esittämällä omia kriittisiä huomioitaan.
Snellmanin mielestä "vår tolerans är väldigt låg", vaikka kovasti haluaisimme käydä eurooppalaisista. Verkligen? Mielestäni suomalaisen taideyhteisön toleranssi Teemu Mäen tapauksessa on ollut ällistyttävän suuri. Muualla Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa taidemaailma on sulkenut keskuudestaan ne henkilöt, jotka ovat pyrkineet sinne samantyyppisillä teoilla kuin Mäki (viittaan myös Osmo Rauhalaan, ks. Lehtileikkeet), täällä kyseinen henkilö on juuri kidutusvideon jälkeen korotettu arvoon arvaamattomaan etenkin Helsingin Sanomien tuen avulla.
Snellman huomauttaa jälleen kerran, että Mäkeähän on jo rangaistu. Kukas häntä nyt on yrittänytkään sakottaa saati heittää tyrmään?
Snellman perää rohkeutta kyseenalaistaa, ottaa kantaa ja kritisoida. Minä ja monet muut ovat ottaneet kantaa, kun mies on sanonut olevansa valmis uuteen sadistiseen koitokseen (ja coitukseen?) kissan kanssa.
Se on sananvapautta, Anja Snellman, ei populismia. Rääkkäys sen sijaan - voi herrajumala, miten tämä toisto alkaa väsyttää - ei kuulu sanan- eikä edes ilmaisuvapauden piiriin.
Leena Krohnin kotisivulle * blog: keskustelun anatomiaa * lehtileikkeitä * web-keskusteluja