* lehtileikkeitä * blog
| Takaisin |
Hermann Nitsch
tiistai toukokuu 11, @09:07, Anna Kaarina Nenonen, Mikael Böök
Otteita eräästä keskustelusta.
Mikael: Kumppanini Leena Krohn jatkolähetti minulle viestisi eräästä yhteydestä, jonka olet havainnut Teemu Mäen kissavideon ja taidehistorian välillä. Tarkoitan Wiener Aktionismus'ia eli wieniläistä aktionismia tai aktionalismia, kuten sitä näkyy myös kutsuttavan, ja erityisesti Hermann Nitschiä.
Minustakin on mahdollista, joskaan ei välttämättä kovin olennaista, että Teemu Mäki on saanut suoria vaikutuksia siitä suunnasta.
Anna: Olen kovasti yrittanyt ymmartaa, miksi Suomen taideyhteiso naki kissavideon taiteena, tai mielenkiintoisena taiteena, ellei sitten kyseisessa historiallisessa yhteydessa. Kysymys on myos taiteen ja moraalin suhteesta. Aktionismi tehtiin taiteen nimessa ja se meni osallistujille paahan: jos ihmiset todella syventyvat primitiivisiin vaistoihinsa niin se voi johtaa uskomattomiin syvyyksiin. Siita tuli kultti, joka johti pitkiin vankilatuomiohin.
Mikael: Ohimennen sanottuna, itselleni on - Mäen maalauksia pintapuolisesti katsellessani - joskus tullut mieleen myös saksalainen ekspressionisti Georg Grosz.
Anna: Niin, hanen maalauksensa vaikuttavat saksalais-expressionistisilta. Groszin toissa on satiirista yhteiskuntakritiikkia ja ne ovat usein huvittavia. En ole kokenut Maen toissa huumoria.
Mikael: Maailmankuulun wieniläisaktionalisti Hermann Nitsch'in "Orgien Mysterien Theater"'ista väittelee näinä päivinä muuten ruotsalainen Hans Sternudd tohtoriksi eli siten Nitsch lienee ainakin eräissä piireissä ajankohtainen myös täällä Pohjoismaissa.
Eräs ranskalainen on hauskasti lausunut Nitschistä: "minä pidän enemmän sellaisista taiteilijoita jotka maalaavat omilla sisälmyksillään kuin sellaisista, jotka maalavat muiden sisälmyksillä". Kirjoittaja viittaa Nitschin tapaan maalata tauluja eläinten verellä sekä hänen järjestämiinsä kummallisiin, useita päiviä kestäviin spektaakkeleihin, joiden osallistujat kirjaimellisesti kahlaavat nautojen, sikojen ja lampaiden sisälmyksissä ja veressä.
Nitschin ajattelu - sellaisena kuin se ilmenee haastatteluista ja raeportaaseista - on uskomaton sekoitus arkaisoivaa Dionysos-kulttia, verimystiikkaa ja "psykoanalyysiä". Esimerkkisitaatti:
Mutta toisin kuin Teemu Mäki Nitsch onneksi kieltää olevansa julma painottaen mm., että hänen orgiastisiin menoihinsa käyttämänsä eläimet lahdataan aina ammattimaisesti ja eläinten arvokkuutta kunnioittaen. (En tosin ymmärrä miten Nitschin happeninkien yhteydessä voi puhua eläinten kunnioittamisesta!) Eläinrääkkäyksestä, tai eläinten tappamisesta koetusta sadistisesta nautinnosta, ei siis ole kysymys - tai ainakin Nitsch itse kiistää tämän jyrkästi. Lisäksi Nitsch väittää, että osallistujat ja katsojat myös syövät spektaakkeleita varten tapettujen eläinten lihan.
Toisin on Teemu Mäen kissantappovideossa ja kovin erilaisessa hengessä myös tuo kotitekoinen videoaktionistimme on antanut myöhemmät lausuntonsa aina tähän päivään saakka. Mäki tunnustaa avoimesti eläinrääkkäyksensä (tosin vähätellen jossain määrin sen kestoa ja vakavuutta), mutta jatkaa myös sen puolustamista: hän olisi oman äskettäisen TV-ohjelmassa esittämänsä lausunnon mukaan yhä valmis rääkkäämään eläintä uudelleen, taiteen nimissä. Ja miten kissantappovideon masturbaatio-aktia voi selittää muulla tavoin kuin että eläinrääkkäys on kiihottanut tekijää seksuaalisesti?
Nitsch ja hänen taiteensa ovat tietenkin erittäin kiisteltyjä. Mielenkiintoisen ja runsaasti asiatietoja sisältävän Nitsch-artikkelin löysin eräästä Italian rauhanliikkeen piireihin kuuluvalta saitilta, kts "Alcune informazioni sul "professore" Nitsch" (http://lists.peacelink.it/animali/msg11020.html).
Nitsch lähtee artikkelin kirjoittajan mukaan siitä, että ihminen on luonnostaan lihansyöjä, joka tuntee syyllisyyttä tappamiensa eläinten takia. Teatraalisten kokemusten kautta ihminen voi Nitschin mukaan tulla tietoiseksi vaistostaan ja vapautua syyllisyydentunnosta. Vaikka en ole itse kasvissyöjä kuten mainitun artikkelin kirjoittaja, hänellä on minusta pointti siinä, ettei eläimen kasvattaminen, tappaminen ja syöminen ole mikään ihmisluonteeseen kuuluva, vaistonvarainen ominaisuus. Verkosta löytyy myös ruotsalaisen uusnatsin sivu, jolla esitellään rinnan Nitschin ja Hitlerin maalauksia. Sivulla kävijää pyydetään sitten ottamaan kantaa kenen maalauksia hän mieluummin katsoo? Sivun tekijän omasta mausta ei ole epäilystäkään, mutta hänen mieleensä ei ilmeisesti ole juolahtanut se mahdollisuus, että katsoja voi kokea molemmat yhtä ällöttäviksi tekeleiksi, joskin eri syystä ja eri tavalla.
Anna : ... huomasitko etta naita mysteereja vielakin jarjestetaan: http://www.nitsch.org/ jotta taideopiskelija pystyvat kokemaan "wie der gott und mensch sich paart"... ja
Kuulostaa kalifornialaisen kylpylan mainokselta mutakylvysta jonka saatuasi muutut kymmenen vuotta nuoremmaksi.
No, mitapa siihen sanoisi: elaimet ilmeisesti edellen tapetaan "ammattimaisesti", ja orgioista ei ole puhetta.
250 euron liput eivat ole mahdottoman kalliita, mutta toivottavasti altruistisen rakkauden saavuttaminen on mahdollista muullakin tavalla.
Mikael: Nitsch havainnollistaa taide-instituution muuttumista uskonnoksi. Minusta Nitsch on pikemminkin uskonnollisen lahkon johtaja kuin taiteilija.
Anna:
Olen samaa mielta Nitschin kulttihahmosta, ja
aktionismia onkin perusteellisesti tutkittu siitakin
nakokulmasta. Onhan pakostakin uskonasia, jos
ajatellaan, etta kieriskemalla elainten veressa saa
yhteyden jumalaan ja rakkauteen!
Leena Krohnin kotisivulle * blog: keskustelun anatomiaa * lehtileikkeitä * web-keskusteluja